lauantai 18. toukokuuta 2019

Mistä toivoa ja voimaa?

Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.

Efesolaiskirje 6:10 FB38

Yllä Paavalin sanat Efeson seurakunnalle, kuinka ajankohtaiset tänäänkin jokaiselle seurakunnalle jotka tunnustavat Jeesuksen pelastajakseen verensä kautta joka vuodadettiin syntiemme edestä Golgatan keskimmäisellä ristillä.

Kuinka paljon me kristityt yritämme vahvistua omin voimin ja töin? Seurakunnissa pidetään palavia kolehtipuheita, itse yritämme peitellä omaa itseämme muiden silmissä että olisimme muottiin sopivat seurakunnassa ja vahdimme toisten vaellusta monesti enempi kuin omaamme. Tämä kaikki siksi vain siksi että emme luota Jeesukseen.

Vuosisatojen aikana kristillisyyteen on pesiytynyt ihmisten lihallisuus ja oma tahto. Olemme tehneet uskosta monessa kohdin sellaisen pykäläviidakon että siitä ei pääse läpi edes hyttynen. Puhutaan armosta toisella suupielellä ja toisella löydään lakipykäliä tiskiin. Pykäliä joilla yritämme hallita ihmisiä. Pykäliä joilla viemme armon pois ihmisten ulottuvilta.

Kristikunta on nyt tullut siihen paikalle jossa palautetaan syntien anteeksi antamus ja armo oikealle paikalle. Paikalle jossa Herra itse on väkevyytensä voimassa keskellämme tarjoten ristisanomaa syntisille ja sairaille.

Sanoma joka luotiin Jeesuksen sanoin reilut 2000 vuotta sitten:" Sen on täytetty." Jos jokin monttu tai reikä täytetään huolella niin siihen ei voi lisätä enää mitään. Samoin on Jeesuksen ristin työn laita siihen ei voi enää lisätä mitään koska se on jo täydellinen.

Itse omassa elämässäni tunnen itseni heikoksi ja syntiseksi. Tunnen kuinka tarvitsen Jeesusta päivä päivältä enemmin. Ilman Jeesusta elämälläni ei ole mitään arvoa. Jeesus on ainut toivoni ja pelastukseni. Kuinka kaipaan hengessä  sitä Herran väkevyyttä ja Hänen voimassa kasvamista mutta lihani laittaa vastaan. Sillä elämääni ei silloin hallitse minä vaan Jeesus. Mutta silti huudan:" Jumalani riisu minut jotta Sinun väkevyytesi saisi näkyä minun heikkoudessani."

maanantai 13. toukokuuta 2019

Päivittäisiä valintoja

Joka päivä teemme valintoja joilla on vaikutusta elämäämme. Mitä syömme, millaisten ihmisten kanssa olemme tekemisissä, millä liikumme, välitämmekö terveydestämme tai ketä äänestämme vaaleissa. Jotkut valinnat eivät juuri vaikuta elämäämme ja joillakin valinnoilla voi olla kohtalokkaat seuraukset.

Mutta jos pidätte pahana palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella, niitäkö jumalia, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran, vai amorilaisten jumalia, niiden, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa."

Joosua 24:15 FB38

Näin on aina ollut ja tulee olemaan. Eevakin teki valinnan kun haukkasi omenaa. Hän teki tietoisen valinnan ja Eeva valitsi väärin.

Samoin Israelin kansa joutui tekemään valinnan Joosuan edessä seurata Herraa tai luopua Hänestä. Ja kanssa oli nähnyt Jumalan hyyvyden ja ilmoitti seuraavansa Herraa.

Tänään olemme kansana samassa tilanteessa jossa meidän pitäisi tehdä valinta seurataksemme Jumalaa tai luopua Hänestä. Mutta meillä on ongelmana se että meiltä puuttuu kansanjohtaja joka laittaisi kansan tälle paikalle.

Johtajamme vievät meitä eroon Jumalasta ennemmin kuin veisivät lähemmäksi Häntä. Nyky sukupolven kansanjohtajat eivät tahdo nähdä Jumalaa hyvänä vaan pahana. Pahana siksi että kansa ei saa raamatun sanan mukaan harjoittaa haurettaan ja himojaan joihin heille on annettu jo lain suomat oikeudet. 

Me teemme kansakuntana valinnan. Tahdommeko seurata sitä suurta Jumalaa joka on pitänyt tästä kansasta huolta halki vuosisatojen vai hylkäämmekö hänet himojemme tähden? Himot ja halut jotka tuovat hetken hurman mutta aiheuttavat sielujemme surman.

Tahdotko sinä  seurata Jumalaa Jeesuksen nimessä ja veressä vai tahdotko seurata niitä jumalia jotka eivät voi luvata sinulle ikuista elämää taivaassa. Jumalia jotka ainoastaan voivat tyydyttää himojamme ja halujamme. Vieden meidät kauemmaksi Jumalan hyvyydestä.

Elämme aikaa jossa kansan pitäisi valita puolensa. Sitä ei voi tehdä asetuksilla laissa vaan jokaisen meidän pitää tehdä se sydämissä henkilökohtaisesti. Käännätkö selkäsi Jumalalle ja kannat ensin vastuun henkilökohtaisesti ja sitten myös osana kansaa. Näistä valinnoista jätämme perinnön lapsillemme joita nyt jo tietoisesti johdetaan harhaan mm. sukupuoli asioissa.

On olemassa ainoastaan tyttöjä, poikia, miehiä ja naisia. Tämä on Jumala luomaa ja se ei ole muuttunut muusukupuolisuudeksi tai virheeksi sukupuolen suhteen syntymässä.

Me valitsemme ja kannamme vastuun henkilökohtaisesti eräänä päivänä. Me valitsemme kansamme ylle siunauksen tai kirouksen. Me valitsemme Jeesuksen tai ikuisen eron Jumalasta.

lauantai 11. toukokuuta 2019

Äitien päivänä

Äiti tuo ihmeellinen venyvä, kaikkensa antava kodin hengetär, lastensa turva ja suoja. Äiti joka huolehtii ja murehtii lapsistansa kyyneeliin saakka. Äiti joka lohduttaa lapsiansa, opastaa ja tukee heidät elämän tielle. Äidit ovat ansainneet nimikkopäivänsä.

Mutta me aikuisetkin tarvitsemme lohduttajaa elämän tiellämme joka on monesti kivikkoinen ja mutikastie. Tie jonka pitäisi olla suora ja sileä kuin juuri valettu asfaltti mutta se onkin routavikainen kinttupolku.

Kuka meitä lohduttaa ja tukee kun emme ole enää äitiemme helmoissa pyörimässä tai äiti on jo nukkunut pois? Kenelle voimme tuskamme ja kyynelemme vuodattaa? 

Moni meistä on koittanut erinlaisia metodeja. Jotkut yrittävät hukkkuttaa murheensa työhön, toiset urheiluun ja viimeisenä tulee suomalainen sanonta:" raskaat työt vaativat raskaat huvit." Eli vedetään viina kuin pesusienet.

Nämä kaikki voivat auttaa hetken mutta lopullista rauhaa ja lohdusta ne eivät tuo. Meidän lohdutuksemme tarve ei loppu koskaan tässä ajassa olimme sitten minkälaisia ihmisiä tahansa. 

Niinkuin äiti lohduttaa lastansa, niin minä lohdutan teitä, ja Jerusalemissa te saatte lohdutuksen.

Jesaja 66:13 FB38

Raamattu puhuu lohdotuksesta ja Jumala lupaa kahdenlaista lohdutusta. Hän lohduttaa nyt tässä ajassa ja lopullinen lohdutus on Jerusalemissa. Se ei tarkoita sitä että meidän pitää lähteä seurakunnan ryhmämatkalle Jerusalemiin saadaksemme loppullisen lohdutuksen vaan lopullinen lohdutus on taivaassa.

Tässä ajassa meillä on loppuun saakka murhetta ja vaivaa. Vaikka kuinka joku lupaa että kun tulet uskoon niin sinulla ei ole huolia ja murheita. Meillä voi olla enemminkin huolia ja murheita kuin ennen uskoon tuloa. Mutta ne voivat olla Jumalan mieleistä tuskaa ja murhetta.

Tuskaa hukkuvista sieluista jotka eivät tunne Jeesusta henkilökohtaisesti. Murhetta siitä miten voisi voittaa sieluja Jumalan valtakuntaan.

Niin kuin sana sanoo:" minä lohdutan teitä." Se ei ole pelkkä sana raamatussa vaan lupaus. Lupaus jonka itse Jumala on antanut.

Lapsi tarvitsee lohdusta niin hän menee äitinsä luo itkien tai murheellisena. Tällöin äiti tietää lohduttaa lastansa. Näin meidänkin pitää mennä Jeesuksen ristin juurelle ennen kuin saamme lohdutuksen. Lapsi kertoo vilpittömästi äidilleen kaiken. Niin meidänkin pitää kertoa kaikki asiamme Jeesukselle jotta Hän voi meitä lohduttaa.

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Jokaisella on lahja

Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina.

1. Pietarin kirje 4:10 FB38

Monesti vapaissa suunnissa juostaan armolahjojen perässä kuin sonnimullikat keväisellä laitumella. Mitä enempi ihmeitä niin sitä hienonpaa on uskon taival. Mutta väheksymättä Jumalan armolahjoja niin voidaan sokaistua Jumalan sanalle kaikessa vuohotuksessa. Ei peilata asioita enään raamattuun ja näin erkaannutaan Jeesuksesta.

Mennään sielullisuuden puolelle ja tätä kautta alkavat toimia muut voimat kuin Pyhä Henki. On julistajia jotka pönkittävät omaa uraansa mitättömillä profetioilla joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa ja kansa juoksee näiden lupausten perässä.

Suurimmat Jumalan ihmeet tapahtuvat silloin kun niitä vähiten odotetaan. Armolahjat ovat Jumalan lahja uskoville rakenukseksi ja Jeesuksen kirkastamiseksi seurakunnan keskellä. Armolahjat kuuluvat niin sananpalvelijoille kuin takarivin penkissä istuvalle seurakunnan hiljaisimmalle miehelle. Me emme voi jakaa armolahjoja tai päättää kuka niitä saa käyttää. Molemmat asiat päättää itse Jumala.

"Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä."

1. Korinttilaiskirje 12:28 FB38

Yllä olevassa raamatun kohdassa kerrotaan mitä armolahjat ovat. Avustaminenkin on lahja jota ei pidä väheksyä. Kuinka hienoa mennä seurakuntaan jossa joku ovella kättelemässä ja toivottamassa tervetulleeksi. Tällä henkilöllä on jokaiseen seurakuntaan tulevalle henkilökohtainen kontakti joka on todella tärkeä että jokainen ihminen huomioidaan.

Jumalan sana kehoittaa meitä tavoittelemaa armolahjoja koska armolahjat kuuluvat elävään uskoon ja seurakuntaan.

"Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien."

1. Korinttilaiskirje 12:31 FB38

Mutta armolahjat eivät saa ajaa Jeesuksen edelle. Ilman Jeesusta meillä ei ole uskoa eikä armolahjoja. Jeesus on asia yksi joka pitää olla uskovan elämässä henkilökohtaisesti ja sitten tulevat kaikki muu uskon elämään kuuluva.

Armolahjat tekevät uskosta elävän ja niiden kautta Pyhä Henki pääaee toiminaan keskuudessamme. Pyhä Henki joka parantaa sairaita, ohjaa meitä uskovia tiellämme, jakaa taivaallista sanaa julistajien kautta ja osoittaa synnin synniksi.

Mutta meillä jokaisella on yksi lahja joka meille kaikille on sama. Usko joka on lahjaksi saatu. Ilman ansioita yksin armosta saamme olla uskossa Jeesukseen. Onko sinulla jo tämä tärkein lahja vai oletko sitä vasta etsimässä?



perjantai 3. toukokuuta 2019

Vuosien rukous

Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa,

Kolossalaiskirje 4:2 FB38

Jokaisella meillä jokaisella rukous joka on voinut kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä saamatta näkyvää ja konkreettista vastausta.

Me monesti odotamme rukousvastauksena  ihmettä tai jotain muuta näkyvää joka olisi vahvistuksena siitä että Jeesus on kuullut rukouksemme. Me laitamme rukouksiimme hyvin usein ehdot miten Jeesuksen pitäisi vasta rukouksiimme. Kuinka usein sanommekaan tapahtukoon Sinun tahtosi Jeesus?

Me voimme mennä liikenteeseen omilla säännöillä ja tahdolla. Mutta pian huomaamme että liikenne ei toimi meidän tekemillä säännöillä. Samoin on Jumalan Valtakunnassa. Me emme luo sääntöjä ja tahtoa Jumalalle. Jumala on luonnut säännöt ja asetukset Hänen valtakuntaansa. Homma ei mene niin että me rukoillaan jotain ja olemme valmiiksi asettaneet vastaukset rukouksiimme.

Minä ja vaimoni olemme rukoilleet erään ihmisen puolesta 23 vuotta. Olemme rukoilleet parantumista hänelle, olemme rukoilleet tälle ihmispoloiselle hyvää uutta elämää jossa ei olisi kipua ja tuskaa. Kerran olin autolla liikenteessä ja rukoilin tämän miehen puolesta. Olin väsynyt ja kiukuttelin Jumalalle että miksi Hän ei tee mitään miehen puolesta. Melkein samassa kuulin äänen jossa Jumala sanoi:" Mistä tiedät ellet olisi rukoillut miehen puolesta niin olisiko hän edes hengissä? Tämä pysäytti minut täysin.

Kun rukoillemme odotuksemme ovat hyvin usein tässä ajassa ja hetkessä. Rukouksemme käsittelevät suurimmaksi osaksi  ajallista elämää jossa elämme. Harvoin rukouksemme ovat niin taivaallisia että ne käsittelisivät iankaikkisuutta. Iankaikkisuutta jossa kaikki loppuu mutta uusi peruuttamaton alkaa. Peruuttamaton joka on elämää taivaassa tai elämää helvetin tulessa.

Mutta asiasta aasin siltaan. Rukous on yhteys Jumalaan jossa keskustelemme Jumalan kanssa. Mutta meillä on usein niin paljon asiaa Jumalalle että hän ei juuri saa suun vuoroa. Rukoilemme ja pulputamme asioitamme kuulematta mitä Jumalalla todella tahtoo puhua tai saatika sitä että rukouksemme vastaus voi olla Jumalan Sanassa.

Sana joka on uskovan ihmisen elämän ohje. Ohje joka viitoittaa tietämme kohti taivaan kotia. Sana jossa on vastaus kaikkiin elämän tilanteisiin. Sana jota yritämme selittää eduksemme kun teemme syntiä tai lankeamme. Selittelemme samalla tavalla kuin Aatami syytti Evaa syntiin lankeemuksessa.

Kun seuraavan kerran rukoilemme niin muistakaamme Jeesuksen sanat:"Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä." Luukas 23:46. Jeesus antoi henkensä Isän haltuun. Kunpa me voisimme antaa elämämme, rukouksemme ja kuolemamme Isän käteen. Jeesus ei käskenyt Jumalaa vaan nöyrtyi Hänen tahtoonsa. Miksi me olisimme Mestariamme parempia käskemällä Jumalaa?


tiistai 30. huhtikuuta 2019

Kalastajan usko ja toivo

Ja hän sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia".

Matteus 4:19 FB38

Oletko kuulut kalastajasta jolla ei olisi uskoa ja toivoa kun hän lähtee kalastamaan? Sanoisin että jokaisella kalastajalla on toivo saalista ja usko että jonain päivänä tulee se iso vonkale. Onko kalastajaa positiivisempaa ihmistä maan päällä?

Paavalista voisin sanoa että hän oli kalastajien kalastaja. Paavali kalasti aina kun oli pienikin mahdollisuus siihen. Tosin Paavali kalasti ihmisiä Jumalan valtakuntaan. Hänellä oli usko ja toivo asiansa puolesta. Paavali jaksoi uskoa ja toivoa vaikka oli vankilassa. Hänen luottamus Jumalaan mursi vankilan muuritkin. Paavalilla oli näky hukkuvista sieluista ja tämä sai hänet toimimaan.

Jeesus sanoo tänääkin:" Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisen kalastajia." Kalastajia joilla on usko ja toivo asiansa puolesta. Asia joka antaa näyn Jumalan Valtakunnasta ja laittaa kalastajan liikkeelle.

Mutta mikä saa meidät uskovat kalastajiksi joilla ei ole uskoa eikä toivoa hukkuvien sielunjen puolesta? Teemme asiamme väkisin ja vasemmalla kädellä. Miksi evankeliumin julistaminen on monelle uskovalle on "pakkopullaa"? Eikö meitä kiinnosta kalastaa ihmisiä Jeesukselle?

Missä on ne kalastajat joilla on luvat kunnossa itse Jumalalta? Lupa joka antaa voiman ja voitelun kertoa ihmisille Jeesuksesta joka lunasti meidän syntimme kalliilla sovintoverelllään. Eikö meitä kiinnosta jalkatyö hukkuvien ihmisten keskellä? Vai onko asiasi niin että olet uskossa vain omien asioiden vuoksi?

Pistä silmäsi kiinni ja kuvitele itsesi Taivaan portille jossa ihmisiä menee ja tulee joka suunnasta. Olet pyrkimässä sisään ja kun vuorosi koittaa niin käsi nousee ylös kohdallasi. Samalla kuuluu ääni sanoen:" Onko täällä Tenu  Arska? Tule rohkeasti jonon ohi sillä rukouksesi on kuultu. Mutta sinä joka kutsut itseäsi Jeesuksen seuraajaksi  mene pois sillä en Minä tunne sinua.

Olisiko meidän aika alkaa rukoilemaan Jeesukselta lupa-asioita kuntoon ihmisten kalastukseen unhoittaen oman itsekkään elämän tyylin jolla ei voiteta yhtään sielua Jeesukselle. Olisiko meidän aika katsoa peiliin ja kysyä itseltämme miksi olemme uskossa ja olenko minä todella Jeesuksen seuraaja vai pelkkä fanittaja joka tiukan paikan tullen kääntää selkänsä Jeesukselle?

maanantai 29. huhtikuuta 2019

Oikeaa vai lumelääkettä?

Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman."

Johannes 16:33 FB38

Kuinka monta kertaa lääkärit ovat kuulleet sanat:" Ahistaa iha kamalasti tai miun o ni paha olla."  Enempää asiaa tutkimatta lääkäri kirjoittaa lääkkeen ahdistukseen tai pahaan oloon. Jos on fiksu lääkäri niin vaihtaa lääkkeet terapiaan että saataisiin selville mikä ahdistaa tai saa aikaan pahaa oloa.

Mikä meitä todella ahdistaa tai saa aikaan pahaa oloa on maailma. Jeesuskin sen tiesi jo maan päällä ollessaan ja antoi siihen reseptin joka on voimassa vielä tänäänkin. Jeesus sanoi:" että teillä olisi minussa rauha."

Jokainen meistä muistaa uskon alussa päivät, viikot ja kuukaudet. Ei ahdistanut, puristanut, kuristanut tai oksettanut elämä. Sai kokea iloa, lepoa ja rauhaa. Sai kokea ihmeellisen olotilan jota ei ollut kokenut ennen.

Mutta miksi monesta uskovasta on jälleen tullut ahdistunut, pelokas ja pahaa oloa kärsivä? Miksi lääke jonka Jeesus lupasi ja antoi ei vaikuta enää monen uskovan elämässä antaen rauhan.

Olet varmaan kuullut puhuttavan lumelääkkestä jossa ihminen luulee saavansa oikeaa lääkettä mutta saakin pelkkää kalkkia tai vastaavaa. Lääketestissä seurataan sitten verokkiryhmiä ja heidän vointiaan.

Samoin monelle uskovalle on käynyt matkansa aikana. He ovat Jeesuksen vaihtaneet lumelääkkeksi tietäen tai vahingossa. Moni on itse laimentanut Jeesuksen voimaa todeten että ei tarvitse Jeesusta enää niin paljon. Toisessa tapauksessa seurakunnassa on alettu tarjoamaan miedonpaa Jeesusta mitä sanaa opettaa.

Mutta todellinen lääke rauhaan on edelleen Jeesuksen risti ja veri. Mitään siitä pois ottamatta tai lisäämättä. Jeesus antaa sinulle rauhan kunhan olet rehellinen. Rehellinen itsellesi ja Jeesukselle. Jos selittelet tai vähättelet syntejäsi niin todellinen rauha Jeesuksen seurassa on kaukana.

Vanhat evankelista ja saarnaajat puhuivat tiliväleistä. Väleistä joissa pidettiin suhdetta Jeesukseen yllä. Rukous, Sanan tutkiminen ja syntien tunnustus pitää edelleen ihmisen Jeesusta lähellä. Olemmeko tämän unhoittaaneet tai tulleet niin omavoimaiseksi että emme uskovina enää tarvitse tätä?

 Jeesus on edelleen vastaus ahdistukseen ja pahaan oloon. Ottamalla oikean määrän Jeesuksen verta saa levon ja rauhan. Oikea määrä Jeesuksen verta on se että annat itsesi ja elämäsi Jeesukselle tunnustaen synnit selittämättä. Turha syytellä naapurin Jaskaa tai Seijaa teoistasi. Sinä ne olet tehnyt.

Seurakunnat palatkaa alkulähteelle. Karsikaa kaikki muu turha pois niin että teille ei jää jäljelle kuin Jeesus. Opettakaa ja kertokaa miten saa todellisen rauhan Jeesuksen seurassa mitään siihen lisäämättä tai pois ottamatta. Opettakaa tiliväleistä ja kehoittakaa ihmisiä rukoukseen, Sanan tutkimiseen ja syntien tunnustamiseen Jeesuksen ristin juurella.

Vain Jeesus voi antaa levon ja rauhan. Sitä ei anna seurakunnan sählykerho tai leivontakerho. Nämä voi hetkellisesti helpottaa ahdistusta mutta Jeesus on edelleen todellinen parantaja.

Paras etukortti

Jos sinulle tarjotaan etukorttia jolla saat huomattavan alennuksen niin todennäköisesti sinä otat sen. Näin sinut kirjataan asiakasrekisteri...